Vespertilio Oy toteuttaa lepakkoselvityksiä aktiivikartoituksena, automaattisella passiivilaitteistolla tai molempia menetelmiä yhdistämällä. Selvityksellä muodostetaan kokonaiskuva alueella esiintyvistä lepakoista ja niiden tavasta käyttää ympäristöä.
Miksi lepakkoselvitys tehdään?
Lepakkoselvitys auttaa tunnistamaan lepakoille tärkeät alueet ennen rakentamista tai muita ympäristöä muuttavia toimenpiteitä. Sen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kaavoituksessa, hankesuunnittelussa, lupamenettelyissä ja luontovaikutusten arvioinnissa.
Ajoissa tehty selvitys mahdollistaa sen, että lepakoiden käyttämät ympäristöt voidaan ottaa huomioon jo suunnitteluratkaisuissa. Näin voidaan vähentää hankkeen luontovaikutuksia ja välttää tarve muuttaa pitkälle edenneitä suunnitelmia myöhemmin.
Mitä lepakkoselvityksessä tutkitaan?
Selvityksessä kartoitetaan alueella esiintyviä lepakoita ja niiden aktiivisuutta. Kohteesta riippuen työssä voidaan tarkastella:
- lepakoiden käyttämiä ruokailualueita
- metsänreunoja, rantoja ja muita saalistusympäristöjä
- alueiden välisiä siirtymäreittejä
- mahdollisia päiväpiiloja
- rakennuksia ja puustoa, joissa voi olla lepakoille sopivia suojapaikkoja
- suunnitellun hankkeen mahdollisia vaikutuksia
Tulokset esitetään raportissa ja kartoilla. Lisäksi annetaan tarvittaessa suosituksia siitä, kuinka lepakoille tärkeät alueet ja yhteydet voidaan huomioida suunnittelussa.
Milloin lepakkoselvitys tarvitaan?
Lepakkokartoituksen tarve kannattaa arvioida, jos hanke vaikuttaa lepakoille mahdollisesti soveltuviin rakennuksiin, metsiin, metsänreunoihin, puukujanteisiin, rantoihin tai vesistöjen lähiympäristöihin.
Selvitys voi liittyä esimerkiksi:
- kaavoitukseen ja uudisrakentamiseen
- rakennusten purkamiseen tai laajaan korjaamiseen
- tie-, rata- ja verkostohankkeisiin
- tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin
- valaistuksen tai alueen käytön muuttamiseen
- ympäristölupa- ja YVA-menettelyihin
Kartoitus on ajoitettava lepakoiden aktiiviseen vuodenaikaan. Selvitystarve ja toteutuksen aikataulu on siksi hyvä määritellä jo hankkeen alkuvaiheessa.
Aktiivikartoitus ja passiiviseuranta täydentävät toisiaan
Aktiivikartoitus maastossa
Aktiivikartoituksessa asiantuntija liikkuu selvitysalueella ja havainnoi lepakoita ultraääni-ilmaisimen eli lepakkodetektorin avulla. Menetelmä auttaa hahmottamaan, missä lepakot liikkuvat, saalistavat ja siirtyvät alueelta toiselle.
Passiivilaitteisto tallentaa pidemmältä ajalta
Passiivikartoituksessa maastoon sijoitetaan automaattisesti lepakoiden ultraääniä tallentavia laitteita. Laitteisto kerää havaintoja valitusta paikasta yön aikana myös ilman kartoittajan läsnäoloa.
Menetelmät voidaan yhdistää, jolloin aktiivikartoituksen maastohavainnot täydentyvät passiivilaitteiston pidempiaikaisella seurannalla. Sopiva toteutustapa valitaan aina kohteen ja hankkeen tarpeiden perusteella.